Pukkilan uusi kunnanvaltuusto, joka aloitti toimikautensa 1.6.2017, linjasi ensi töikseen, että yhdistystoiminnan taloudelliseen tukeen panostaminen kaksinkertaistamalla yhdistysten toiminta-avustukset valtuustokauden aikana on keskeinen edellytys kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden lisäämiselle.
Hyvä näin. Mutta tämä ei ole sinänsä uutinen, sillä kunnat kautta maan ovat rakentaneet kuntastrategioitaan lähes sanasta sanaan saman ”uusi kunta” -formaatin mukaan, jossa sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisessä kunnassa keskeisiksi tehtäviksi jäävät hyvinvoinnin ja alueellisen elinvoiman lisääminen. Järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan rooli ”uudessa kunnassa” nähdään keskeisenä, samoin kuin kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen päätöksenteossa.
Päätöksessään valtuusto myös linjasi, että avustusmäärärahojen lisäys tulisi olla yhdistykselle kannustavaa toiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Tähän kätkeytyy keppi ja porkkana -taktiikka, eli rahaa ei tipu, ellei yhdistys keksi jotakin uutta, joka täydentää perinteistä toimintaa. Vaarana on, että yhdistystoimijat asetetaan selkä seinää vasten. Pienellä aktiivijoukolla kun yhdistyksissä toimitaan, ajatus siitä, että yhdistysten nykyinen toiminta nähdään kunnanvaltuuston näkökulmasta liian vaatimattomana, jotta toiminnan suhteellista avustusrahoitusosuutta voitaisiin lisätä, ei ole todellakaan kannustavaa. Varainhankinta on yhdistysaktiiveille kovaa työtä. Se myös sitoo yhdistysten käsiä nimenomaan innovatiivisuudessa; uutta toimintaa on vaikea käynnistää, jos ”pelimerkit” eivät vain riitä ja aktiiviset toimijat väsyvät.
On yhdistyksiä, joiden toiminta kulkee vuodesta toiseen saman sapluunan mukaan. Siinä ei ole mitään ongelmallista, jos toiminnalle on kysyntää; näin on esimerkiksi paikallisen urheiluseuran osalta. Sitten on yhdistyksiä, joiden toimintaa elää ja muuttuu vuodesta toiseen. Pukkilan Kulttuuriyhdistys on erilainen yhdistys, se on aktiivitoimijoidensa näköinen, se kun antaa kaikkien puutarhan kukkien kukkia. Yhdistys tukee innovatiivisuutta ja yksityistä toimeliaisuutta, ei pyri määräilemään ja luokittelemaan, ei asettamaan rajoja tai kilpailemaan. Yhdistys antaa kasvuravinnetta kaikenlaiselle luovuudelle. Pukkilan Kulttuuriyhdistyksen on luultavasti helppoa yhdistysavustusten hakemisen yhteydessä perustella jatkossakin, miksi se ansaitsee saada osuutensa vuosittain nousevista määrärahoista.
Asiaa kysyttäessä listasin asioita, joita olemme tehneet tai olleet yhteistyökumppanina toteuttamassa: Jazzpiknik-tapahtumat Pappilan puutarhassa viitenä peräkkäisenä vuotena; kaksi ITE-taidenäyttelyä Pappilan puutarhassa; Musiikkia tupaan! -konsertteja, jotka on järjestetty yksityiskodeissa (hyvät esiintyjät, ammattimuusikot järjestäjinä); Koivulinna-aiheinen kirjoituskilpailu; kuvataidekilpailu, jossa haettiin painettavien joulukorttien aiheita (ikäluokat pääosin ala- ja yläkouluikäisille); lukupiiri, joka kokoontuu kerran kuukaudessa kirjastossa; Koivulinnan ystävät -niminen vapaaehtoisten toimintaryhmä on toiminut yhdistyksen suojissa jaostona; on järjestetty keskustelutilaisuuksia; kulttuuriblogia on julkaistu yhdistyksen nettisivulla; taide- ja ruokamatkoja järjestetty korkeatasoisiin taidenäyttelykohteisiin (uutta toimintaa); Kulttuuriyhdistys jakaa joka vuosi kunnan kanssa kulttuuripalkinnon ansioituneelle pukkilalaiselle kulttuuritoimijalle yhdistyksen hallituksen päättäessä palkinnon saajasta.
Kulttuuri on ollut Pukkilalle brändituote vuosikymmeniä. Mainittakoon, että kun kuntastrategiaa uudistettiin, ainoa vanha slogan, joka haluttiin säilyttää, on ”KulttuuriPukkila”. Se kertoo kulttuurin arvostuksesta. KulttuuriPukkila on kuitenkin levännyt pitkään kahden tukijalan varassa, Koivulinnan ja Onnin. Galleria Koivulinna on ollut aina galleristiensa näköinen tuote, jossa kunta kiinteistönomistajana on antanut vain puitteet yksilöllisille taidenäyttelyille. Onni on ollut säätiövaroin tuetun ”kunnallisen” kulttuuripalvelun areena, jonka asiakaskunta on ollut ennen kaikkea senioriväestö. KulttuuriPukkila on paljon muutakin kuin Koivulinna ja Onni. Kulttuuri on laaja käsite, joka kytkee yhteen koko pukkilalaisen yhteisön. Kulttuuri on paikallista rikkautta, yhteisöllistä toimintaa, paikallisen miljöön varjelemista, luovuuden edistämistä, elämyksistä lähtevää hyvinvointia, yhdessä oloa. Kesäiset torikahvit paikallisten yhdistysten järjestämänä jonkin paikallisen trubaduurin musisoidessa taustalla voi olla monelle läsnäolijalle suurempi kulttuurielämys kuin hyvin harjoiteltu barokkiorkesterin konsertti kirkossa. Yksilöllisen elämyksen arvoa ei voi määrittää sen mukaan, onko sen tuottanut korkeatasoinen sinfoniaorkesteri vai paikallinen harrastajista koostuva kesäteatteri.
Kun kunnanvaltuusto lähtee yhdistystoiminnan tukemisessa tuomariksi punnitsemaan, millainen toiminta edistää kuntalaisten hyvinvointia ja mitä kannattaa tukea, kuntapäättäjien on syytä perehtyä hyvin tarkoin yhdistystoiminnan koko kenttään, toimintatapoihin ja tarjontaan, jottei hyvästä valtuustoaloitteesta liikkeelle lähtenyt uudistus muutu yhdistyksiä eriarvoistavaksi tukijärjestelmäksi.
Kulttuurielämällä on Pukkilassa tällä hetkellä hyvä ”pöhinä” päällä, joten nähtävissä on, että se tulee pitämään pintansa lähitulevaisuudessakin. Vaalitaan hyvää yhdessä tekemisen henkeä, luomisen vapautta ja annetaan kulttuurille tilaa kukoistaa!
5.2.2018 Markus Kalliokivi
Pukkilan Kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja
KOMMENTTI
Kuten yllä olevasta kulttuuriyhdistyksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan blogista voi lukea ”pöhinää” on olemassa myös jatkossa, koska yhdistyksille on luvattu lisää rahaa. Tämän vuoden avustuksia haetaan nyt huhtikuussa.
Monen tapahtuman junailussa mukana olleena olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten kuntalaiset kertovat, että sitä ja tätä on nyt juuri, ei ehdi mukaan.
Mielestäni sillä ei kannata kilpailla, että laitetaan tapahtumia päällekkäin samoihin aikoihin. Kun kunta on uusimassa nettisivujaan ja varmaankin myös tehostaa tapahtumakalenteria, niin ehdotan: kunnnioittakaamme sitä tapahtumaa, joka ensimmäisenä on kalenteriin merkitty ja sijoitetaan oma tapahtuma muuhun ajankohtaan. Kunnan väkiluku vähenee koko ajan, ei meitä riitä joka lähtöön samanaikaisesti.
10.4.2018 Arto Luoma
Voit kommentoida blogia oikealla ylhäällä olevalla palautelomakkeella. Kommenttisi ja nimesi lisätään harkinnan mukaan blogin yhteyteen. Mainitse kommentin yhteydessä blogin nimi.