”Se on minun vaimojani sekin Jutta, he-he-hee…”
”…eläs, mennään huomenna yhtenä sen Jutan mökille. Mennään, pakana vie. Siellä saa rauhassa olla. Siinä on naisihminen, jota et hävetä tarvitse. Järki sillä on selkeä kuin tuo paras viina. Eikä se tyhjää intoile, ihan on tavallisen mieshenkilön veroinen.”
Otsikko ja sitaatti ovat katkelma suurperheen isän, lähes allergisesti työtä vieroksuvan mökinmiehen Roikka-Pietarin innostuneesta ehdotuksesta juopottelukumppanilleen, kulkuri Nymanille Maria Jotunin mestariteoksessa Arkielämää. Professori Unto Kupiaisen mielestä humoristinen kokonaisuus ei missään suomalaisessa teoksessa Seitsemän veljeksen jälkeen ole niin täydellisesti ja täyteläisesti hallittu kuin tässä pienoisromaanissa, jonka ilmestyessä (1909) tekijä oli vasta 29-vuotias.
Syksyllä 2012 hyvinvointikeskus Onnin silloinen väliaikainen senioritoiminnan ohjaaja Seija Huttunen pyysi minua lähestyvällä vanhustenviikolla puhumaan Saima-salissa jostakin kirjailijasta tai kirjasta tai molemmista. Päädyin suuresti ihailemaani Maria Jotuniin, jonka tunnetuimmasta teoksesta luin myös tekstinäytteitä.
Kuulijapalaute oli niin myönteistä ja kannustavaa, että ’esitelmäsarja’ laajeni syksyyn 2016 mennessä käsittämään pitkälti yli kymmenen suomalaisen kaunokirjailijan sekä lähinnä maailmansotien välisenä aikana vaikuttaneen kirjailijaryhmä Tulenkantajien esittelyt. Joukkoa täydensivät yksi ruotsalainen ja yksi ranskalainen tekijä, joilla eläessään oli ennen kaikkea huomattavia ulkokirjallisia ansioita.
Lista kokonaisuudessaan on seuraava: Maria Jotuni, J. L. Runeberg, Mikael Agricola, Saima Harmaja, Eino Leino, Tulenkantajat, Aleksis Kivi, Antti Hyry, Niilo Rauhala, Eino Hosia, Pentti Haanpää, Veikko Huovinen, Dag Hammarskjöld, Lauri Viita ja Antoine de Saint-Exupéry.
Kulttuuriyhdistyksen piirissä on – ymmärtääkseni jopa vakavissaan – esitetty ajatus, että tekstikokoelmani pitäisi jollakin tavalla saada talteen; olen kirjoittanut kaiken käsin ja tehnyt työn edetessä runsaasti korjauksia, poistoja ja lisäyksiä, eikä ulkopuolisen varmaankaan ole helppo lukea käsialaani.
Olisin kiitollinen, jos näiden sivujen lukijat lausuisivat vilpittömiä mielipiteitään siitä, kannattaako asiaa kehitellä vai annetaanko sepustusteni vaipua unhoon yhdessä tekijänsä kanssa.
8.2.2018 Taisto Muhonen
KOMMENTTI
Olisi ehdottomasti minusta kannatettava ajatus tehdä esitelmistä kirja jos sinulla vaan siihen intoa olisi. Niissä on aina semmonen mielenkiintoinen näkökulma ja vinhoja yksityiskohtia noissa sinun jutuissasi, että pelaisivat kyllä varmasti luettuinakin kirjallisuusesseinä. Harmi ettei esitelmiä ole otettu videolle kuin ehkä hajapätkinä. Yksi mahdollisuus olisi tietysti jos järjestettäisiin uusintaesitykset ja taltioitaisiin oikein kunnolla.
23.3.2018 Jan Nyström
Voit kommentoida blogia oikealla ylhäällä olevalla palautelomakkeella. Kommenttisi ja nimesi lisätään harkinnan mukaan blogin yhteyteen. Mainitse kommentin yhteydessä blogin nimi.